THE PRODIGY: Invaders Must Die

Levy-Eskojen kuukauden levynä ei elektronista musiikkia ole liikaa esitelty, joten korjataanpa tilanne.

The Prodigyn vaikutus koko genreen on kiistaton, sen verran vahvasti yhtye popularisoi rave-kulttuuria 90-luvulla. Yhtyeen imagossa oli auktoriteettivastaisuutta, katu-uskottavuutta ja kapinaa enemmän kuin useimmissa saman aikakauden rock- ja punk-bändeissä. Kenties tästä johtuen Prodigy sai runsaasti kuulijoita myös aikaisemmin konemusiikkia vierastaneista musiikkidiggareista. Lopulta kävi kuten kriittisen massan saavuttaneille marginaali-ilmiöille on tapana käydä: Prodigyn musiikki alkoi pyörimään MTV:llä, reiveistä tuli koko kansan viihdettä ja elektronisen musiikin kenttä pirstaloitui lukemattomiin alalajeihin painuakseen jälleen maan alle. Samalla Prodigy natisi liitoksissaan, riiteli ja katosi.

Mitä tarjottavaa Prodigyllä on vuonna 2009, yli kymmenen vuotta edellisen "virallisen" Prodigy-albumin ilmestymisen jälkeen? Kun Invaders Must Die pyörähtää levysoittimessa käy nopeasti selväksi ettei nyt olla keksimässä uusia kujeita, tekemässä vuosikymmenen taidepläjäystä tai modernisoimassa soundia. Lähin vertailukohta levyn äänimaisemalle voisi olla bändin ensimmäinen albumi Experience. Meininki on häpeilemättömän 90-lukulaisia, biisimateriaali tutun iskevää ja eikä suvantokohtia löydy. Levyn nimikappale ja Omen toimivat hyvinä esimerkkeinä siitä, miten yksinkertaisista palikoista Prodigy edelleen musiikkinsa rakentaa, kooten paketin helpon tuntuisesti ja tehden sen samalla paremmin kuin kukaan muu. Kappaleet kuten World's On Fire ja Warriors Dance ovat varmasti sävelletty miettien millaisella paukkeella laitetaan tanner tömisemään livetilanteissa. Näin yhtyeen keikalla pari kuukautta sitten, jolloin trion pillin tahtiin hyppivän yleisömassan puristuksessa tuntui ettei 2000-luku koskaan tapahtunutkaan.

-Tommi

19,90 € (CD+DVD)

  www.theprodigy.com